Euroopan elpymisvälineestä – Marko Asell

Marko Asell

Euroopan elpymisväline puhuttaa. Erityisesti vaalien alla monet aiheet saavat lisäpontta, kun ihmisiin pyritään vaikuttamaan erilaisin keinoin. Valitettavan usein nykyisiin keinovalikoimiin kuuluu myös pelottelu ja asioiden vääristely. Aina löytyy myös asiantuntijoita, jotka profiloituvat kyseenalaistamalla yleisen näkemyksen.

Kun käsittelyssä on Euroopan ja Suomen taloudellinen nousu koronan jäljiltä, ja maamme asema kansainvälisen politiikan kentällä tulevaisuudessa, niin näkemyksiä on kuunneltava useilta ja parhailta mahdollisilta asiantuntijoilta. Siksi jokaisen, joka haluaa asiaa itselleen selvittää, kannattaa kuunnella muitakin kuin yhtä mestaria.

Taloustieteilijä Juha Tervala suhtautuu kriittisesti siihen, että elpymispaketista itsessään olisi Suomelle merkittävää taloudellista hyötyä, vaikka se Euroopan taloutta elvyttääkin. Samalla hän toteaa, että sen kaatamisella olisi kuitenkin vakavat seuraukset.

On myös arvioitu, että Suomen irtautuminen näistä järjestelyistä, tarkoittaisi käytännössä irtautumista koko EU:sta. Se ei olisi Suomen etu.

Suomi hyötyy EU:n 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoista. Arvostettu taloustieteilijä Sixten Korkman arvioi Suomen hyötyvän ainakin 13 miljardia vuodessa. Juha Tervala arvioi sisämarkkinoiden hyödyn olevan enemmän, noin 7,7 prosenttia (BKT:sta) vuodessa ja euroissa mitattuna 18,5 miljardia (2019). Hyöty on huomattavasti suurempi, kuin Suomen nettomaksu EU:lle 2019, joka oli 0,6 miljardia.

Suomen viennistä lähes 60 prosenttia suuntautuu EU:n sisämarkkinoille ja siksi Euroopan elpymisellä on iso merkitys meille. USA ja Kiina elvyttävät vielä enemmän, Euroopan ja Suomen on pysyttävä kilpailussa mukana. Ja Nokian kulmasta kun katsomme maailmalle, näemme täällä useita merkittäviä kansainvälisiä yrityksiä, joissa ansaitaan tuhansien nokialaistenkin ruokapöytiin eväät.

MTV3 haastatteli 22 huippuekonomistia, jotka lähes yksimielisesti totesivat elpymispaketista olevan enemmän hyötyä kuin haittaa. Se vahvistaa palautumista, luottamusta ja vakautta, ja yhteinen elvytys tehoaa paremmin kuin itse tehty, todettiin. Taloustietäjissä oli myös kriittisiä näkemyksiä paketin taloushyödyistä, mutta heidänkään mielestään pakettia ei pidä kaataa.

Summat ovat isoja, mutta valtiovarainministeri Matti Vanhanen muistutti myös suhteellisuudesta. Maksamme elpymisvälinettä takaisin reilut 100 miljoonaa vuodessa, 30 vuotta. Siinä ajassa vientimme Eurooppaan on ainakin 1 200 miljardia. Jos Eurooppa elpyisi nopeasti ja saisimme edes 1 prosentin ennustettua kasvua nopeamman BKT -kasvun, se tarkoittaisi 2,5 miljardia lisää kansantuotteeseemme joka vuosi.

Vääriä tietoja on viljelty paljon, joten oikaistaan vielä niistä yleisimmät. Suomi ei ole antamassa EU:lle uutta toimivaltaa, eikä jäsenvaltioita olla asettamassa vastuuseen toistensa veloista.

Suomalaiset asiantuntijat, jäsenmaiden oikeudellinen neuvontapalvelu ja EU-komissio totesivat, että elpymisvälineen perustamisella ei rikota EU:n perussopimuksia, sillä on asianmukainen oikeusperusta. EU:lle ei olla tällä välineellä antamassa verotusoikeutta.

Joidenkin mielestä Suomen pitäisi kaataa paketti, ja erota EU:sta. Miten Suomi asemoituisi sen jälkeen? Ulkopuolella; samat arvot jakavasta kauppa- ja rauhanyhteisöstä. Venäjä olisi varmasti siihen tyytyväinen. Itse koen, että Suomella pitää olla tuoli EU-pöydissä tulevaisuudessakin.

Tärkeintä jatkossa on, että elpymisvarat käytetään tehokkaasti ja viedään Suomi kasvun uralle.

Marko Asell on kansanedustaja ja ehdolla kuntavaaleissa 2021. Lue Markosta lisää tästä.