ELÄKKEENSAAJIEN ASEMA – Olavi Ahti

Nokian Demarit

Tuntuu siltä, että nykyisellään joka vaalien alla nousee esille kysymys eläkkeensaajien elinolojen parantamisesta. Kuntavaaleissahan ei kuitenkaan päätetä eläkkeistä, vaan kuntapäättäjien valinnasta. Eläkeasioille sopiva foorumi on tietenkin eduskuntavaalit parin vuoden päästä, joskin eduskunnalla on mahdollisuus tarttua asiaan jo aiemminkin.

Eläkkeisiin on kohdistunut erilaisia muutoksia mm. 90-luvulta alkaen.

Kansaneläkelakia muutettiin 1.1.1997 ja sen perusteella 1.2.1999 alkaen alettiin leikata kansaneläkkeitä 20 % vuodessa henkilöiltä, jotka saivat myös työeläkettä. Kansaneläkkeen maksaminen heille päättyi vuoden 2001 alussa eli tapahtui eläkkeiden yhteensovitus. Työeläkekatoksi tuli 60 % ansiotulosta.

Työeläkeindeksistä väännettiin kättä kolmikannassa 90-luvun alussa Ahon hallitusten aikana 26.4.1991-13.4.1995. Sopimassa olivat silloin keskusta, kokoomus, RKP ja SKL (kristilliset). Asiaa ei saatu valmiiksi vaalikauden loppuun mennessä, vaan jätettiin seuraavan, Lipposen hallituksen kontolle. Siinä olivat mukana SDP, kokoomus, RKP, vasemmisto ja vihreät. Ennen muutosta indeksi huomioi 50 % palkkakehityksestä ja 50 % kustannuskehityksestä. Uusi, taitettu indeksi huomioi palkkakehityksestä 20 % ja 80 % kustannuskehityksestä. Joidenkin arvioiden mukaan alkuperäinen 60 %:n katto vastaisi nykyisellään 44 %:n kattoa.

Tämä on tuntunut eläkkeensaajille selkeänä ansion alenemisena.

Muutokselle ei sittemmin ole löytynyt yhteistä tahtoa kolmikannasta eikä eduskunnasta.

On myös pitkään puhuttu myös eläkkeensaajien ja palkansaajien erilaisesta verokohtelusta, mutta siihenkään ei ole vielä korjaushalua löytynyt.

Viime vuosia on ainoana mahdollisuutena korjata tilannetta ollut pyrkiä kohdentamaan korotuksia edes pienituloisimmille eläkkeensaajille, mutta isompaa korjausta odotetaan ihan kuntien tulotasonkin parantamiseksi helpottamaan kuntalaisten palveluiden hoitamisessa.

Tutustu kuntavaaliehdokkaaseen tästä.