Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros, 21.9.2017 Tampere _ Raisa Hiltunen

Etusivu,Puheet, kannanotot ja julkilausumat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros, 21.9.2017 Tampere _ Raisa Hiltunen

Kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen Raisa Hiltusen puheenvuoro ”Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen elinvoimaisessa kunnassa” –teemalla.

Hyvää huomenta arvon kuulijat!
Tässä esityksessä sekoittuvat kuntapäättäjän ja työterveyshoitajan roolini yhdeksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmaksi.

Esitykseni pohja-ajatuksena on se, että sote ja maakunta-uudistus toteutuvat. Kuntien toiminta tulee luonnollisesti muuttumaan suuresti sote-uudistuksen myötä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta se ei ole mielestäni välttämättä huono asia. Uskon, että sote-uudistuksen myötä, kuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työ siirtyy väistämättä ennaltaehkäiseviin palveluihin, korjaavien sijaan. Nyt voidaan helposti ajatella niin, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä ja asia.
Yritin keksiä sellaista kaupungin toimintaa tai työtehtävää, joka ei liittyisi millään tavalla joko suoraan tai välillisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. En keksinyt. Kaikki nykyisen ja tulevan kunnan tehtävät linkittyvät näihin teemoihin tavalla tai toisella, suoraan tai mutkan kautta.
Tämä on asia, joka meidän päättäjien, mutta myös viranhaltijoiden pitäisi muistaa ja antaa sen vaikuttaa tehtäviin esityksiin ja päätöksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulisi pitää mielessä jatkuvasti, kaikessa päätöksenteossa.
Toivottavasti sote-uudistuksen myötä kunnille jää aito taloudellinen mahdollisuus vaikuttaa ja panostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, koska pelkkä hyvä tahto ja mielikuvitus eivät kuitenkaan ilman rahaa riitä.
Huolenaiheena voidaan pitää maakunnan kykyä kantaa oma osuutensa terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesta edistämisestä, koska maakunnan hallinto ja päätöksenteko ovat kaukana esimerkiksi paikallisesta kolmannen sektorin toiminnasta ja sen mahdollisuuksista.

Nokialle on perustettu hyvinvointiryhmä vuonna 2011. Ryhmän puheenjohtajuus on ollut alusta alkaen sivistyspalveluiden työntekijällä. Tällä tavalla on pyritty alusta asti varmistamaan, että toiminta painottuu ennaltaehkäiseviin palveluihin, korjaavien sijaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä on toki vahva rooli ryhmässä, jatkossa ryhmän kokoonpanoon on siis väistämättä tulossa muutoksia. Uutta kokoonpanoa tehtäessä, on hyvä miettiä laaja-alaisesti kunnan eri toimijoiden mahdollisuuksia edistää kuntalaisten hyvinvointia.
Nokialla hyvinvointiryhmä valmistelee vuosittain hyvinvointitilinpäätöksen, joka käsitellään samassa yhteydessä varsinaisen tilinpäätöksen kanssa. Lisäksi terveydenhuoltolaki velvoittaa tekemään hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokauden aikana.
Sekä hyvinvointitilinpäätös, että hyvinvointikertomus ovat parhaillaan oivallisia työvälineitä esimerkiksi talousarviovalmistelun ja kaikkien muidenkin tehtävien päätösten tueksi. Tässä on varmasti vielä kehitettävää varmasti joka kunnassa, myös Nokialla.
Hyvänä esimerkkinä nopeasta toiminnasta voin mainita hyvinvointiryhmän nopean reagoinnin heidän saatuaan tutkimustulokset korkeista raskauden keskeytysten määrästä Nokialla. Hyvinvointiryhmän aloitteesta asia eteni nopeasti ja nyt nokialaiset saavat ensimmäisen ehkäisykierukkansa ilmaiseksi kunnan tarjoamana.
Hyvinvointilinpäätöksen ja hyvinvointikertomuksen mittaristojen uudistaminen tulee eteen viimeistään sote-uudistuksen myötä. Toivottavasti mittaristoja kehitetään maanlaajuisesti, jotta niistä saadaan vertailukelpoista tietoa ja toivottavasti mittaristot ovat sellaisia, jotka antavat oikea-aikaista ja merkityksellistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Kolmannen sektorin roolia ei voi liikaa korostaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Mikään kunta tai maakunta ei selviä yksin, ilman järjestöjen ja seurojen apua. Nokialla on valtavan hyvä tilanne: seuroja ja järjestöjä on kymmeniä ja aktiivisia toimijoita varmasti satoja, ellei tuhansia. Kolmannen sektorin tarjoamia palveluita on vauvasta vaariin. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämät avoimet päiväkodit ja iltapäiväkerhot, SPR:n monipuoliset palvelut aina katutyöstä puikkopulinoihin ja soppalounaisiin, useiden liikuntajärjestöjen tarjoama kuntalaisten joko harrastepohjainen tai tavoitteellisempi liikuttaminen, kulttuurijärjestöjen järjestämät tapahtumat, eläkeläisjärjestöjen toiminta ja niin edelleen. Tämä lista on lähes loputon.
Kunnan tulee luoda järjestöjen toiminnalle hyvät edellytykset ja auttaa heitä kehittämään omaa toimiinsa kaikkien kuntalaisen eduksi.
Tilojen tarjoaminen on yksi tärkeä kunnan tehtävä suhteessa kolmannen sektorin toimijoihin. Kunnan tilojen mahdollisimman laaja käyttö on mielestäni kaikkien etu. Lisäksi se on taloudellista. Toivon, että tällä valtuustokaudella Nokialla harkitaan vakavasti tilavuokrien muuttamista osin jopa ilmaisiksi. Mikään ei ole kalliimpaa kuin olemassa oleva, käyttämätön tila. Nokialla esimerkiksi koulujen luokkatilojen ilta- ja viikonloppukäyttö on vielä melko minimaalista.
Nyt meillä on tilanne, jossa kaupunki tukee järjestöjä ja seuroja yli 200 000 eurolla vuodessa erilaisilla toiminta-avustuksilla. Samaan aikaan seurat maksavat vähintään saman summan tilavuokrien myötä takaisin kaupungille. Tässä voisi olla järkeistämisen varaa.

Sitten aihealue, joka kumpuaa suoraan omasta työterveyshoitajan työstäni. Nokian kaupungilla on noin 2000 työntekijää. Henkilöstön ikärakenne on erityisesti raskasta siivous- tai hoitotyötä tekevien keskuudessa melko korkea. Se tarkoittaa väistämättä toki myös isoa vajaakuntoisten/osatyökykyisten määrää. Mielestäni meidän tulisi kuntana entistä enemmän panostaa uudelleensijoitustoimintaan. Tarkoitan sellaista uudelleensijoitustoimintaa, jota esim. työeläkeyhtiöt eivät syystä tai toisesta tue. Henkilöillä, jotka eivät esimerkiksi fyysisestä syystä pärjää enää omassa työssään, tulisi olla mahdollisuus sijoittua johonkin muuhun, ns. ylimääräiseen tehtävään kevyemmällä työajalla.
Miksi puhun tästä asiasta jos aiheena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen?
Toki tämä on työkyvyttömyyden rajalla olevan yksilön kannalta merkittävä asia, mutta tässä voisi olla jopa kustannusneutraali keino lisätä kuntalaisten hyvinvointia. Hyvinvointikertomuksen mukaan yli 75-vuotiaiden keskuudessa itsensä yksinäiseksi tuntee lähes viidennes nokialaisista. Voisiko kunta uudelleensijoittaa omaa osatyökykyistä henkilökuntaansa esim. vanhusten viriketoimintaan sen sijaan, että he olisivat sairauslomalla tai jäisivät työkyvyttömyyseläkkeelle? Kaupunki säästäisi varhaisen eläköitymisen maksuissa, ikäihminen saisi seuraa ja työntekijän työura saisi vielä jatkua.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kaikkien kunnan työntekijöiden tehtävä ja se on kaikkien meidän päättäjien tehtävä. Nostan erikseen esiin Nokian kaupungin osalta vapaa-aikapalveluiden huikean työn. Kun toiminnan määrä ja laatu suhteutetaan käytettyyn rahaan ja henkilökunnan määrään, on pakko epäillä, että osa työntekijöistä on vähintäänkin taikureita. Toiminta on laadukasta ja tehokasta koko vapaa-aikasektorilla, mutta erityisesti liikuntapuolen toiminta ja tehokkuus hämmästyttävät minua jatkuvasti. Pieni henkilöstömäärä pyörittää 160 000 vuosittaisen kävijän uimahallia ja samalla mitä erilaisempia liikuntapalveluita. Muutaman mainitakseni tänä syksynä on alkanut ns. BMI-liikuntaohjaus. Se tarkoittaa terveyspuolelta lähetteellä tulleita ylipainoisia kuntalaisia, jotka sitoutuvat liikuntaneuvontakäynteihin ja samalla saavat ½ vuoden uimahallikortin 30 euron hinnalla. Yhteistyönä vapaa-aikapalveluiden sisällä on alkamassa liikuntavälineiden lainaaminen kirjastosta. Meneillään on myös mm. perheliikuntahanke, jossa esimerkiksi neuvolasta voi saada liikuntaneuvontalähetteen. Lähete voidaan tehdä koko perheelle, tai vaihtoehtoisesti vain jollekin perheenjäsenelle. Uskon, että tällaiset ratkaisut voivat olla pitkässä juoksussa merkittäviä säästöjen tuojia, ja tärkeimpänä toki inhimillisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä.

Toivottavasti tämä sosiaali- ja terveyspuolen ja vapaa-aikapuolen yhteistyö jatkuu sittenkin kun sote-puolen työntekijät ovat maakunnan palveluksessa. Toivottavasti terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on myös sote-uudistuksen jälkeen maakunnan työntekijöillä aidot mahdollisuudet. Kuntien ja maakuntien yhteistyön rakentaminen ja saumattomaksi tekeminen on suuri haaste, mutta onnistuessaan, mahdollisuudet ovat rajattomat.

Toivotan teille kaikille oikein antoisaa päivää tämän innostavan ja tärkeän teeman ympärillä!